From Bujinkan Oulu

Main: Koulukunnat

Koulukunnat

Bujinkan Budo Taijutsu on perinteistä sotataitoa sisältävä laji, jonka juuret juontavat melkein tuhannen vuoden takaiseen, sotaisaan Japaniin. Laji on eheä, monipuolinen ja laaja kokonaisuus, jota rikastaa yhdeksän erilaisen koulukunnan (ryû-ha) periaatteet ja lähtökohdat. Hatsumi Masaaki, Bujinkan Budo Taijutsun perustaja, sai päämiehen (sôke) oikeudet lajin koulukuntiin omalta opettajaltaan, Takamatsu Toshitsugulta. Vaikka Bujinkan Budo Taijutsu sisältää yhdeksän koulukuntaa, on se kuitenkin enemmän kuin osiensa summa: se on elävä ja haastava taistelutaito. Se on myös yksi kokonaisuus yhdeksän koulukunnan kombinaation sijaan – yksi polku, jota pitkin edetä. Jokaisesta koulukunnasta löytyy tietysti hieman erilaisia painotuksia, mutta ne vain lisäävät Bujinkanin monipuolisuutta.

Alla on lyhyet tiivistelmät jokaisesta.

Togakure ryû Ninpô

Togakure ryû Ninpô sai alkunsa Heian-kaudella, tarkemmin 1160- ja 1180-lukujen välissä. Koulukunnan nimi tarkoittaa ”Piilotetun oven koulu”, ja se sisältää taijutsua, filosofiaa ja asetaitoja. Kuten sen nimikin osoittaa, Togakure ryû on yksi Bujinkanin kolmesta virallisesta ninjutsu-koulukunnasta ja Hatsumi Masaaki on sen 34. sôke.

Koulukunnan perustaja oli Samurai-perheeseen syntynyt Daisuke Nishina, joka noin 16-vuotiaana joutui pakenemaan taistelua (Awaza no Kassan), jossa hänen oma isänsäkin sai surmansa. Daisuke ajautui kylään, joka oli piilossa metsien ja vuorten keskellä, ja muutti nimensä kylän nimen mukaan Togakureksi (kylän nyk. nimi: Togakushi). Siellä Daisuke tapasi miehen nimeltä Kagakure Doshin, joka oli Hakuun ryûn – yksi ensimmäisistä Ikain oppeihin perustuneista ninjutsu-systeemeistä – kolmas sôke. Daisuke omaksui Doshinin opetuksia ja yhdisti ne tuntemiinsa Samurai- ja Shugendo-oppeihin. Tästä kehittyi Togakure ryûn perusta.

Togakure ryûssa käytetään myös sokaisemista jauheen tai auringonvalon avulla ja joidenkin lähteiden mukaan Sakki-testi tulee juuri Togakure ryûsta. Yksi koulukunnan säännöistä on, että väkivaltaa on vältettävä.

Gyokko ryû Kosshijutsu

Gyokko ryû Kosshijutsu perustettiin Japanissa Heian-kaudella n. vuonna 1156. Koulukunnan nimi tarkoittaa ”Jalokivitiikerin koulu”, ja se pitää sisällään lähietäisyyden tekniikoita, joiden kohteina ovat vartalon pehmeät osat, ja sen lisäksi (ninjutsu-koulukuntien mukaisesti, vaikkei se Hatsumin mukaan ninjutsua olekaan) filosofiaa sekä strategiaa. Hatsumi Masaaki on koulukunnan 28. sôke.

Gyokko ryûn tekniikat saapuivat Japaniin Kiinasta Tang-dynastian (n. 600-900 –luvuilla) aikoihin. Huhu kertoo, että ne tulivat kiinalaisen Cho Gyokko tai Yo Gyokko nimisen munkin mukana. Toinen huhu väittää, että Gyokko ryûn perustaja olisi voinut ollut kiinalainen prinsessa tai pienikokoinen vartija, sillä tekniikat soveltuvat erinomaisesti ihmisille, joiden koko on keskivertoa pienempi. Gyokko ryûn tekniikat käyttävät Kosshijutsua eli vartalon pehmeisiin osiin kohdistuvia hyökkäyksiä (vrt. Kotô ryû). Kosshijutsussa hyökkäys väistetään myös enemmän sivusuunnassa sen ympäri, mikä helpottaa pääsyä kehon heikkojen alueiden lähelle: lihakset ja niiden kiinnittymiskohdat, hermopisteet ja niin edelleen. Toinen erityispiirre on sormien ja niiden päiden käyttö, minkä takia koulukuntaa voidaan luonnehtia myös Shitojutsuksi (sormenpäätekniikka).

Peruskurssilla opetetut Kihon Happo ja Sanshin no Kata tulevat Gyokko ryûsta.

Kotô ryû Koppôjutsu

Kotô ryû Koppôjutsu sai mahdollisesti alkunsa Kiinasta tai nykyisen Korean alueelta saapuneen soturi Chan Buso tuodessa sen tekniikat Japaniin. Nämä tekniikat järjesteltiin varsinaiseksi koulukunnaksi noin 1500-luvun puolessa välissä Ashikaga- tai Muromachi-kaudella, ja koulukunnan ensimmäinen sôke oli ilmeisesti Sakagami Taro Kunishige. Vapaasti käännettynä Kotô ryûn nimi tarkoittaa ”tiikerin tyrmäämistä” ja se sisältää pidemmän etäisyyden tekniikoita, joiden kohteina ovat vartalon kovat osat (vrt. Gyokko ryû). Kotô ryûssa käytetään myös jonkin verran sivuttaista askelta (yoko aruki) rytmittämään taistelua, ja siinä kontrolloidaan vastustajan jalkoja. Hatsumi on Kotô ryûn 18. sôke.

Gyokko ryû ja Koto ryû täydentävät toisiaan hyvin.

Kukishinden ryû Happo Biken

Kukishinden ryû Taijutsu järjestettiin Japanissa koulukunnaksi 1300-luvulla, Kamakura-kaudella. Tarina kertoo, kuinka 16-vuotias Yasushimaru Kurando sai työkseen pelastaa kidnapatun paikallisen keisarin (Go-Daigo). Kurando joutui taistelemaan samuraita vastaan ja menetti naginatansa terän. Hän ei kuitenkaan luovuttanut ja sai pelastettua keisarin, joka nimesi Kurandon Kukiksi. Tästä alkoi Kukishinden ryûn kehitys. Kuki tarkoittaa ”hän, joka taistelee kuin yhdeksän demonia” ja Kukishinden ryûn nimi tarkoittaa ”Yhdeksän demonin traditiot”. Hatsumi on koulukunnan 28. sôke.

Kukin perheen vastuulla on ollut myös lippulaivan ylläpito ja sen vuoksi koulu sisältää myös tekniikoita jotka soveltuvat käytettäväksi laivalla. Tämä vaikutti koulukuntaan (esimerkkinä matalat asennot tasapainon ylläpitämiseksi laivalla) ja siinä käytettäviin aseisiin. Suuri osa Bujinkanin asetekniikoista tulee juuri Kukishinden ryûsta.

Kukishinden ryû on samurai-koulukunta ja se sisältää taistelukenttien tekniikoita, joissa usein käytetään hyväksi myös samurai-haarniskan (yoroi) ominaisuuksia.

Shinden Fudô ryû Dakentaijutsu

Shinden Fudô ryû Dakentaijutsun perusti mahdollisesti Genpachiro Temeyoshi Heian-kaudella 1100-luvulla. Sen nimi tarkoittaa ”Järkähtämättömän sydämen koulu” ja tämän ryûn taijutsu perustuu luonnollisuuteen. Koulukunta oli ilmeisesti ensimmäisiä koulukuntia, joita Hatsumi Masaakin opettaja Toshitsugu Takamatsu opetteli. Hatsumi on koulukunnan 26. sôke.

Shinden Fudô ryûn yksi peruspilari on luonnon tunteminen ja siksipä harjoittelu olisikin hyvä viedä ulos. Myös luonnollista liikkumista painotetaan – ainoa kamae, jota Shinden Fudô ryûssa yleensä käytetään, onkin shizen eli ”luonnollinen asento”. Shinden Fudô ryûn tekniikat ovat puolustavia ja osa niistä suoritetaan fudozasta seisovaa vastustajaa vastaan. Koulukuntaan kuuluu taijutsun lisäksi myös nopeaa miekan vetoa, ja koulukunnan miekka on hieman tavallista katanaa pidempi ja painavampi. Tämä parantaa miekan tehokkuutta, vaikka se tekeekin siitä hieman hitaamman.

Shinden Fudô ryûta varten esimerkiksi sormenpäitä ja kynsiä kovetettiin ennen repimällä puiden kaarnaa.

Takagi Yôshin ryû Jûtaijutsu

Takagi Yôshin ryû Jûtaijutsu perustettiin lukujen 1640 ja 1690 välissä Tokugawa ja Edo kausien aikana ilmeisesti Takagi Setsuemon Shigetoshin toimesta ja sen nimi tarkoittaa karkeasti käännettynä ”Korkea puu, noussut sydän -koulu”. Masaaki Hatsumi on sen 17. sôke.

Tämä koulukunta sopi henkivartioiden käyttöön, sillä se sisältää yksioikoista taijutsua. Lisäksi sen heittotekniikat soveltuvat käytettäviksi pieniin tiloihin kuten ahtaisiin sisätiloihin, joissa vastustajaa ei voida päästää kauas omasta vartalosta. Koulukunnan heitot kaatavat vastustajan lyhintä reittiä maahan, eikä niissä anneta mahdollisuutta ukemien käytölle, mikä lisää tekniikoiden tehokkuutta. Heittotekniikoiden lisäksi koulukunta pitää sisällään myös Muto Dori – tekniikkaa, jossa vain hyökkääjällä on ase, sillä yleensä pitkää katanaa ei saanut pitää mukana linnoissa tai kotona.

Gyokushin ryû Ninpô

Gyukushin ryû Ninpô perustettiin joidenkin lähteiden mukaan 1530-luvulla Ashikaga- ja Muromachi-kausien aikana. Koulukunnan nimi tarkoittaa mahdollisesti ”Jalokivisydämen koulu”, mutta koulukuntaa ei yleensä opeteta paljoa; sen periaatteita voidaan kuitenkin soveltaa tekniikoissa. Hatsumi on koulukunnan 21. sôke.

Gikan ryû Koppô

Gikan ryû Koppô perustettiin 1550-luvun loppupuolella Ashikaga- ja Muromachi-kausien aikana. Koulukunta on ilmeisesti ”Totuuden, lojaalisuuden ja oikeuden koulu”. Tätä koulukuntaa opetetaan harvoin, mutta sen periaatteita ja asenteita Hatsumi on soveltanut esimerkiksi Kihon Happoon. Hatsumi on Gikan ryûn 15. sôke.

Kumogakure ryû Ninpô

Kumogakure ryû Ninpô perustettiin samoihin aikoihin kuin Gyokushin ryû eli 1530-luvun alussa. Sen nimi tarkoittaa ”Pilvissä piilottelun koulu”. Tätäkään koulukuntaa ei opeteta yleensä, mutta sen periaatteita voidaan soveltaa. Hatsumi on Kumogakure ryûn 14. sôke.

Retrieved from http://bujinkanoulu.fi/Main/Koulukunnat
Page last modified on July 25, 2015, at 05:23 PM